10 syytä, miksi kulttuuri kuuluu myös yritysten pöydälle

Kun puhumme yritysten vastuullisuudesta, kilpailukyvystä tai kasvusta, keskustelu kääntyy usein teknologiaan, osaamiseen, kansainvälistymiseen tai vihreään siirtymään. Harvemmin puhumme kulttuurista. Silti kulttuuri vaikuttaa lähes kaikkeen siihen, mistä yritysten menestys rakentuu. Se vaikuttaa siihen, millaisia työnantajia yritykset ovat. Se vaikuttaa asiakkaiden kokemuksiin, yritysten kykyyn erottua kilpailijoistaan, henkilöstön hyvinvointiin, innovaatioihin, yhteisöllisyyteen ja jopa johtamiseen.

Kulttuuri nähdään usein kulueränä tai tukikohteena, vaikka todellisuudessa se on myös investointi. Investointi ihmisiin, luovuuteen, yhteisöihin ja tulevaisuuden osaamiseen.

Tämän vuoksi kokosimme yhteen kymmenen näkökulmaa siitä, miksi kulttuuri kannattaa nähdä yrityksissä paljon laajemmin kuin perinteisenä sponsorointina.

1. Kulttuuri työnantajamielikuvan rakentajana

Kilpailu osaajista on monella toimialalla kovempaa kuin koskaan. Yritykset panostavat rekrytointiin, mutta usein viesti jää ns. geneeriseksi. Kulttuuriyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden erottautua uskottavalla, merkityksellisellä ja jopa persoonallisella tavalla.Kun yritys tukee kulttuuria ja tekee sen näkyväksi, se viestii luonnollisesti yrityksen arvoista, jotka kiinnostavat erityisesti nuorempia osaajia. Kyllä, puhutaan osaksi imagosta, mutta myös siitä millaisessa ympäristössä ihmiset haluavat työskennellä. Kulttuuri tuo yritykseen erilaista ajattelua, luovuutta ja inhimillisyyttä, joita ei voi rakentaa pelkillä HR-prosesseilla.

Voisiko kulttuurilla olla rooli teidän työnantajamielikuvan rakentamisessa, vai onko se jäänyt vielä hyödyntämättä?

2. Kulttuuri asiakaskokemuksen vahvistajana

Monessa yrityksessä asiakaskokemus on jo valmiiksi hyvällä tasolla. Prosessit toimivat, palvelu on sujuvaa ja asiakkaat saavat sen, mitä odottavat. Haaste on siinä, että sama pätee usein myös kilpailijoihin.

Kulttuuri ei korvaa hyvää palvelua, mutta se voi vahvistaa sitä tavalla, joka tekee kokemuksesta mieleenpainuvan. Se tuo mukaan elementtejä, jotka herättävät tunteita, jäävät mieleen ja rakentavat pidempää suhdetta asiakkaaseen.

Kyse on usein pienistä asioista, kuten tilojen tunnelmasta, visuaalisista valinnoista tai siitä, millaisia kohtaamisia asiakas kokee asioinnin aikana. Kulttuuri tuo kokemukseen kerroksia, joita ei voi rakentaa pelkällä tehokkuudella tai hinnalla.

Esimerkiksi yritys voi tuoda paikallista taidetta tiloihinsa, rikastaa asiakaskohtaamista pienillä kulttuurisisällöillä tai tehdä yhteistyötä kulttuuritoimijan kanssa osana palvelua. Kyse ei ole suurista investoinneista, vaan siitä, että hyvä kokemus viedään askeleen pidemmälle.

Mikä teidän asiakaskokemuksessa jää tällä hetkellä mieleen, ja voisiko kulttuuri vahvistaa sitä? Ota yhteyttä Kulttuurikumppanit, niin suunnitellaan teidän yrityksenne mahdollisuuksia hyödyntää rikasta ja innovatiivista kulttuurikenttää liiketoiminnassanne.

3. Kulttuuri brändin erottajana

Monella toimialalla tuotteet ja palvelut ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Kilpailu käydään hinnalla, tehokkuudella ja näkyvyydellä. Tällöin erot jäävät helposti aika pieniksi.

Kulttuuri tarjoaa keinon rakentaa brändiä, joka tuntuu ja maistuu erilaiselta.

Kun yritys tekee yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kanssa, se tuo omaan viestintäänsä sisältöä erilaista sisältöä, joka ei välttämättä synny markkinointitoimiston pöydällä. Se voi näkyä yrityksen visuaalisessa ilmeessä, tarinankerronnassa tai siinä, millaisissa yhteyksissä yritys on esillä.

Tärkeää on uskottavuus. Kulttuuri ei toimi päälle liimattuna elementtinä silloin kun yhteistyö on aitoa ja pitkäjänteistä. Parhaimmillaan kulttuuri auttaa yritystä rakentamaan identiteettiä, joka erottuu ja jää mieleen.

Missä teidän yrityksenne brändi voisi hyötyä kulttuurin tuomasta näkökulmasta?

4. Kulttuuri ajattelun ja innovoinnin lähteenä

Innovaatioista puhutaan kyllä, mutta harva organisaatio uskaltaa oikeasti tarkastella, mistä uudet ideat syntyvät. Usein ne eivät synny kokoushuoneissa, KPI-mittareiden äärellä tai nykyisiä toimintamalleja optimoimalla. Ne syntyvät, kun joku katsoo asioita toisin.

Taide ja luovat alat rakentuvat kyvylle nähdä asioita eri näkökulmista, kyseenalaistaa totuttua ja yhdistää asioita, joita ei normaalisti yhdistetä.

Kun suomalainen kulttuuri tuodaan osaksi yrityksen arkea, ei välttämättä tarvitse puhua ns. pehmeästä lisästä tai virkistyksestä. Me haluamme, että puhutaan ajattelun haastamisesta. Se voi näkyä työpajoina, yhteistyönä taiteilijoiden kanssa, uusina näkökulmina tuotekehitykseen tai tapana tarkastella asiakasta. Ilman tätä yritys kehittää helposti vain hieman parempia versioita siitä, mitä se jo tekee.

Monella toimialalla todellinen kilpailuetu ei enää synny tehokkuudesta. Se syntyy kyvystä ajatella toisin ennen kuin on pakko.

Johdetaanko teillä ajattelua tietoisesti, vai jätetäänkö sen kehittyminen sen varaan, mitä ihmiset kokevat vapaa-ajallaan? Onko ajattelun kehittyminen teillä strateginen valinta vai sivutuote?

5. Kulttuuri luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn vahvistajana

Yritysten suurimmat haasteet eivät nykyään ratkea pelkällä tehokkuudella. Ratkaisuja tarvitaan tilanteisiin, joissa ei ole valmiita vastauksia. Silloin ratkaisevaksi tekijäksi nousee kyky nähdä asioita uudesta näkökulmasta.

Juuri tässä kulttuuri voi olla yllättävän arvokas kumppani.

Taide ja kulttuuri altistavat ihmiset uusille ajatuksille ja näkökulmille. Ne haastavat totuttua ajattelua ja vahvistavat kykyä sietää epävarmuutta, mikä on käytännössä yksi tärkeimmistä työelämätaidoista nopeasti muuttuvassa maailmassa.

En tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi käydä oopperassa tullakseen innovatiivisemmaksi. Kyse on ennemminkin siitä, että yritys ymmärtää luovuuden syntyvän usein silloin, kun ihmiselle annetaan mahdollisuus nähdä, kokea ja ajatella jotain oman arkensa ulkopuolelta. Parhaimmillaan kulttuuri voi toimia kipinänä näille uusille ajatuksille, paremmalle yhteistyölle ja rohkeammalle ongelmanratkaisulle.

Miten teidän yrityksessänne ruokitaan uudenlaista ajattelua?

6. Kulttuuri yhteisöllisyyden rakentajana

Kulttuurin ja taiteen vahvuus on siinä, että se luo yhteisiä kokemuksia.

Konsertti, teatteriesitys, taidenäyttely tai yhteinen kulttuuritapahtuma voi synnyttää keskusteluja ja muistoja tavalla, johon moni perinteinen työhyvinvointitoimenpide ei pysty. Myös teatteriohjaajan, tai sirkustaiteilijan työpaja, saa henkilöstön näkemään ja kokemaan asioita uudesta ja erilaisesta näkökulmasta. Yhteinen kokemus rakentaa tunnetta siitä, että ihmiset kuuluvat samaan yhteisöön. Tämä on työelämässä tärkeämpää kuin usein ymmärretään.

Vahva yhteisöllisyys näkyy luottamuksessa, yhteistyössä ja siinä, kuinka ihmiset kokevat oman työpaikkansa. Kun henkilöstö kokee kuuluvansa johonkin, sitoutuminen kasvaa ja työyhteisön kyky kestää muutoksia vahvistuu.

Kulttuuri tarjoaa tähän hyvin inhimillisen välineen. Se tuo ihmiset hetkeksi pois suorittamisesta ja antaa mahdollisuuden kohdata toisensa eri tavalla kuin normaalin työarjen keskellä. Parhaimmillaan kulttuuri rakentaa vahvempaa työyhteisöä.

Millaiset yhteiset kokemukset ovat jääneet teidän työyhteisössänne parhaiten mieleen?

7. Kulttuuri osana vastuullisuutta

Kulttuurin tukeminen on yritykselle konkreettinen tapa osoittaa yhteiskunnallista vastuuta ja tuoda sosiaalisen vastuun raportointiin aitoa lihaa luiden ympärille.

Kulttuuri rakentaa yhteiskunnan henkistä pääomaa samalla tavalla kuin liikunta rakentaa fyysistä hyvinvointia tai koulutus osaamista. Silti kulttuurin rooli vastuullisuuskeskustelussa jää usein pieneksi, vaikka sen vaikutukset näkyvät luovuudessa, yhteisöllisyydessä, hyvinvoinnissa ja alueiden elinvoimassa.

Kun yritys tukee kulttuuria, kyse on arvovalinnasta ja strategisesta ESG-teosta. Yritys kertoo samalla uskovansa siihen, että yhteiskunta tarvitsee myös taidetta, elämyksiä ja luovuutta voidakseen hyvin pitkällä aikavälillä. Tämä tekee vastuullisuudesta myös helpommin lähestyttävää ja inhimillistä. Asiakkaat, sijoittajat ja työntekijät eivät välttämättä syty pelkistä vastuullisuusraporteista tai standardien kohdista, mutta he huomaavat, mitä yritys tukee käytännössä ja millaista henkistä perintöä se on rakentamassa.

Jos kulttuurin tukeminen on yritykselle vain sponsorointia, niin se ei ota kaikkea tehoa siitä irti. Parhaimmillaan kulttuurin tukeminen nimittäin yhdistää vastuullisuuden, liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavalla, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.

Mitä vastuullisuus tarkoittaa teidän yrityksessänne käytännössä – onko kulttuurilla jo paikka teidän ESG-strategiassanne?

8. Kulttuuri verkostojen rakentajana

Kulttuuri on yksi harvoista ympäristöistä, jossa eri alojen ihmiset kohtaavat luontevasti ilman välitöntä liiketoiminnallista tavoitetta.

Teatterin väliajalla, näyttelyn avajaisissa, konserttisalissa, festivaaleilla tai paikallisen kulttuuritapahtuman yhteydessä saman pöydän ääreen voi päätyä yrittäjiä, yritysjohtajia, päättäjiä, tutkijoita, taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Näissä tilanteissa keskustelu alkaa harvoin myynnistä. Se alkaa yleensä yhteisestä kokemuksesta, ajatuksesta tai ilmiöstä. Juuri siksi keskustelu on usein aidompaa.

Moni uusi idea, yhteistyö tai asiakkuus syntyy silloin, kun kukaan ei ole sitä aktiivisesti hakemassa. Kun erilaiset ihmiset ja näkökulmat kohtaavat, syntyy jotain, mitä ei olisi voinut suunnitella etukäteen.

Kulttuuriyhteistyö tarjoaa yrityksille myös pääsyn verkostoihin, joihin muuten voi olla vaikea päästä. Samalla yritys rakentaa tunnettuutta ja luottamusta ympäristöissä, joissa suhteet syntyvät usein hitaasti, mutta ovat pitkäikäisiä.

Tämä on yksi syy siihen, miksi monet yritykset ovat vuosikymmenten ajan olleet mukana tukemassa kulttuuria. Kyse on myös suhteista, kohtaamisista ja mahdollisuudesta olla mukana yhteisöissä, joissa syntyy uusia ajatuksia ja uusia kumppanuuksia. Tottakai kyse on myös näkyvyydestä, mutta ei pelkästään siitä.

Kun mietit oman yrityksesi tärkeimpiä yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, kuinka moni heistä on löytynyt paikasta, jossa et alun perin edes ollut etsimässä liiketoimintaa?

9. Kulttuuri alueellisen elinvoiman rakentajana

Yritykset ovat osa kaupunkia, kuntaa ja paikallista yhteisöä. Monelle yritykselle juuri paikallisuus on yksi tärkeimmistä kilpailueduista. Asiakkaat haluavat asioida yritysten kanssa, jotka ovat läsnä omalla alueellaan ja osallistuvat sen kehittämiseen.

Kulttuurin tukeminen on yksi näkyvimmistä tavoista osoittaa tätä sitoutumista.

Kun yritys tukee paikallista teatteria, festivaalia, taideyhdistystä, museota, kuoroa tai muuta kulttuuritoimijaa, se on silloin mukana rakentamassa alueen vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa. Vahva kulttuuritarjonta tekee alueesta kiinnostavamman asukkaille, matkailijoille, opiskelijoille ja uusille työntekijöille. Samalla se vahvistaa yritysten toimintaympäristöä.

Yritykset käyttävät merkittäviä summia markkinointiin rakentaakseen tunnettuutta omalla alueellaan. Kulttuuriyhteistyö tarjoaa tähän usein aidomman tavan kertoa olevansa osa paikallista yhteisöä. Parhaimmillaan syntyy tilanne, jossa sekä yritys että kulttuuritoimija vahvistavat toistensa asemaa. Paikalliset ihmiset muistavat usein pitkään ne yritykset, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa heille tärkeitä kokemuksia.

Kun yrityksenne tunnetaan omalla alueellaan, mistä haluaisitte ihmisten muistavan sen viiden vuoden kuluttua? Pelkästään tuotteista ja palveluista vai myös siitä, mitä hyvää se on ollut rakentamassa ympärilleen?

10. Kulttuuri johtamisen kehittämisessä

Taide ja kulttuuri opettavat tarkastelemaan maailmaa useasta näkökulmasta yhtä aikaa. Hyvä teatteriesitys ei tarjoa yhtä oikeaa vastausta. Hyvä romaani ei selitä kaikkea valmiiksi. Hyvä taideteos jättää tilaa tulkinnoille. Juuri siksi kulttuuri kehittää kykyä käsitellä monimutkaisuutta.

Sama kyky on nykyajan johtamisessa yhä tärkeämpi. Johtajan tehtävä on löytää oikeita vastauksia. Hänen tehtävänsä on ymmärtää ihmisiä, nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tunnistaa heikkoja signaaleja ja tehdä päätöksiä tilanteissa, joissa täydellistä varmuutta ei ole. Helppo homma 

Monet yritykset investoivat johtamiskoulutukseen, mutta harvemmin puhutaan siitä, että kulttuuri voi kehittää samoja valmiuksia eri tavalla.

Kulttuuri ei korvaa analyysiä eikä strategiatyötä, se täydentää niitä. Ja juuri siksi monet maailman arvostetuimmista yritysjohtajista ovat aktiivisia taiteen, kirjallisuuden, musiikin tai muiden kulttuurin muotojen parissa.

Kiitos kaikille, jotka ovat seuranneet tätä 10 osan sarjaa. Toivon, että se on avannut uusia näkökulmia siihen, mitä kulttuuri voi yrityksille parhaimmillaan olla.

Lopuksi

Kulttuurin merkitystä yrityksille tarkastellaan usein liian kapeasti. Kyse ei ole pelkästään sponsoroinnista, hyväntekeväisyydestä tai yksittäisistä tapahtumista. Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, kohtaavat toisensa, tekevät yhteistyötä, ratkaisevat ongelmia ja rakentavat tulevaisuutta. Siksi kysymys ei ehkä ole siitä, miksi yrityksen pitäisi tukea kulttuuria. Ehkä kiinnostavampi kysymys on: Voiko yritys pitkällä aikavälillä menestyä ilman niitä asioita, joita kulttuuri ihmisissä vahvistaa?