Yritykselle, jolla ei ole omaa vastuullisuustiimiä, paras vastuullisuusteko on yleensä sellainen, joka on helppo toteuttaa, aidosti hyödyllinen ja selkeästi todennettava. Käytännössä tämä tarkoittaa tekoa, joka voidaan liittää yrityksen arkeen ilman raskasta projektia: esimerkiksi suomalaisen kulttuurin tukemista ostamalla kulttuuripalveluita, hankkimalla taidetta toimitiloihin, tarjoamalla henkilöstölle kulttuurietuja tai tekemällä suunnitelmallisen lahjoituksen. Tärkeintä ei ole tekojen määrä vaan se, että valittu malli sopii yrityksen kokoon, arvoihin ja resursseihin. Silloin vastuullisuus näkyy ulospäin uskottavasti ja tuntuu sisäisesti merkitykselliseltä.

Pienessäkin organisaatiossa vastuullisuustyö voi olla konkreettista. Kun vastuullisuutta ei yritetä rakentaa kaikkeen kerralla, päätöksenteko helpottuu. Monelle yritykselle toimivin lähtökohta on sosiaalinen vastuu ja paikallinen vaikuttavuus: mitä hyvää yritys voi saada aikaan omassa yhteisössään tavalla, joka on mitattava, toistettava ja helposti viestittävä.

Miksi kevyt mutta uskottava vastuullisuusteko on usein paras ratkaisu?

Ilman erillistä vastuullisuustiimiä suurin riski on se, että vastuullisuustyö jää irralliseksi kampanjaksi tai yksittäiseksi tempuksi. Silloin yritysvastuu näyttää ulospäin hyvältä hetken, mutta ei rakennu osaksi arjen toimintaa. Kevyt malli toimii paremmin, koska se voidaan nimetä vastuuhenkilölle, aikatauluttaa ja toistaa vuosittain.

Hyvä vastuullisuusteko pk-yritykselle täyttää yleensä nämä ehdot:

  • se liittyy yrityksen arvoihin ja toimintaan
  • sen toteutus ei vaadi suurta sisäistä organisaatiota
  • vaikutus voidaan perustella henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille
  • teko voidaan todentaa esimerkiksi sopimuksilla, kuiteilla tai vuosittaisella seurannalla
  • siitä on mahdollista viestiä ilman ylisanoja

Kun yritys tukee suomalaista kulttuuria suunnitelmallisesti, vastuullisuus ei jää abstraktiksi. Kulttuurin tukeminen näkyy ihmisille konkreettisesti: henkilöstö osallistuu elämyksiin, toimitilat muuttuvat viihtyisämmiksi, paikalliset toimijat saavat työtä ja yritys vahvistaa omaa rooliaan yhteiskuntatoimijana.

Mitä vaihtoehtoja yrityksellä on käytännössä?

Kaikki vastuullisuusteot eivät vaadi monimutkaista raportointia tai suurta strategiahanketta. Yritys voi rakentaa oman mallinsa useasta käytännöllisestä vaihtoehdosta.

  • Kulttuuripalveluiden ostaminen: työpaja henkilöstölle, esiintyjä yritystapahtumaan, asiakastilaisuuden kulttuuriohjelma tai paikallisen toimijan palvelu.
  • Henkilöstön kulttuuriedut: teatteriliput, konserttiliput tai ePassi-tyyppinen kulttuurietu työhyvinvoinnin tueksi.
  • Taidehankinnat: taidetta toimitiloihin, kotimaisia teoksia neuvottelutiloihin tai vastaanottoon.
  • Lahjoitukset kulttuurille: kohdennettu tuki valitulle kulttuuritoimijalle tai hankkeelle.
  • Pro bono -työ: yrityksen osaamisen tarjoaminen kulttuuritoimijan käyttöön, esimerkiksi viestinnässä, tekniikassa tai hallinnossa.
  • Kesätaiteilija-ohjelma: nuoren taiteilijan työllistäminen tai taiteellisen työn mahdollistaminen yrityksen tuella.

Jos tavoitteena on löytää useita sopivia toteutustapoja eikä vain yhtä yksittäistä tekoa, yritys voi rakentaa vaiheittain myös strategisen kulttuurisalkun, jossa eri toimenpiteet täydentävät toisiaan.

Näin valitaan sopiva vastuullisuusteko ilman omaa vastuullisuustiimiä

Selkein tapa edetä on tehdä päätös rajatun valintakehikon avulla. Se auttaa vertailemaan vaihtoehtoja ilman raskasta vastuullisuusprosessia.

  1. Määritä tavoite. Onko tärkeintä henkilöstön hyvinvointi, paikallinen vaikuttavuus, vastuullisuusviestintä vai suomalaisen kulttuurin tukeminen?
  2. Valitse yksi päämuoto. Osto, lahjoitus, henkilöstöetu, taidehankinta tai pro bono -yhteistyö.
  3. Nimeä vastuuhenkilö. Usein toimitusjohtaja, HR, markkinointi tai hallinto voi omistaa kokonaisuuden ilman erillistä tiimiä.
  4. Päätä vuositasoinen toimintamalli. Esimerkiksi yksi vuosittainen kulttuurikumppanuus, neljä henkilöstön kulttuurielämystä tai toimitilojen taidehankintojen ohjelma.
  5. Sovi dokumentoinnista. Säilytä sopimukset, tositteet ja lyhyt kuvaus vaikutuksista. Näin teko on helppo todentaa myöhemmin.
  6. Viesti vasta toteutuneesta tekemisestä. Kerro mitä tehtiin, miksi tehtiin ja mitä vaikutuksia tavoiteltiin.

Tämä malli sopii erityisen hyvin yrityksille, jotka haluavat tehdä vastuullisuudesta näkyvän osan arkeaan ilman raskasta ESG-hanketta. Jos tavoitteena on tehdä kulttuurin tukemisesta myös todennettava osa vastuullisuustyötä, 1 % Kulttuurille -sertifikaatti tarjoaa siihen selkeän rakenteen.

Miten kulttuurin tukeminen liittyy yritysvastuuseen ja raportointiin?

Kulttuurin tukeminen liittyy erityisesti sosiaaliseen vastuuseen, paikallisyhteisövaikutuksiin ja yrityksen yhteiskunnalliseen rooliin. Se ei ole pelkkä viestinnällinen ele, jos tekeminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua. Silloin yritys voi osoittaa, miten se vahvistaa luovaa alaa, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oman alueensa elinvoimaa.

Moni organisaatio etsii juuri nyt vastuullisuustekoja, jotka ovat inhimillisiä, näkyviä ja helposti perusteltavia. Kulttuurivastuu vastaa tähän tarpeeseen hyvin, koska sen vaikutus ulottuu henkilöstöön, asiakkaisiin ja paikalliseen yhteisöön samaan aikaan. Lisäksi toteutuksen voi skaalata yrityksen koon mukaan.

Jos vastuullisuustyöstä halutaan tehdä helpommin todennettavaa, apuna voi olla kulttuuripanostuksen todentaminen, jossa tekojen kuvaus, tositteet ja vuosittainen seuranta muodostavat uskottavan kokonaisuuden. Raportointiin liittyvissä vero-, kirjanpito- ja tulkintakysymyksissä kannattaa kuitenkin tarkistaa yksityiskohdat omalta kirjanpitäjältä tai Verohallinnosta.

Käytännön esimerkki: 25 hengen yritys ilman vastuullisuustiimiä

Kuvitellaan asiantuntijayritys, jossa ei ole erillistä vastuullisuusjohtajaa eikä laajaa raportointikoneistoa. Yritys haluaa tehdä jotakin konkreettista, joka näkyy henkilöstölle ja tukee samalla paikallista yhteisöä.

Yritys päättää toimia näin:

  • hankitaan vuoden aikana teatteri- ja konserttilippuja henkilöstön käyttöön
  • ostetaan neuvottelutiloihin kaksi kotimaista taideteosta
  • järjestetään asiakastilaisuuteen paikallisen muusikon esiintyminen
  • dokumentoidaan toteutetut toimet ja niiden tarkoitus yhteen vuosikoosteeseen

Lopputuloksena vastuullisuusteko ei jää yhdeksi lahjoitukseksi, vaan muodostaa pienen mutta uskottavan kulttuurisalkun. Henkilöstö kokee saavansa merkityksellisiä etuja, paikalliset kulttuuritoimijat saavat tuloa ja yritys pystyy kertomaan selkeästi, miten se tukee suomalaista kulttuuria käytännössä.

Jos yritys tarvitsee toteutukseen kumppaneita, sopivia toimijoita voi etsiä esimerkiksi Kumppanuuspankin kautta tai pyytämällä ehdotuksia suoraan Kulttuurikumppaneilta.

Mistä tietää, että valittu teko on uskottava?

Uskottava vastuullisuusteko ei synny siitä, että siitä puhutaan paljon. Se syntyy siitä, että teko on oikea, sopii yrityksen tilanteeseen ja kestää tarkemmatkin kysymykset.

Tarkista ainakin nämä asiat:

  1. Onko teko aidosti toteutettu, ei vasta suunnitteilla?
  2. Voiko yritys kertoa, miksi juuri tämä kohde tai toimintatapa valittiin?
  3. Onko teolla yhteys yrityksen arvoihin, henkilöstöön tai paikallisyhteisöön?
  4. Onko toteutuksesta olemassa todisteet ja lyhyt kirjallinen kuvaus?
  5. Voidaanko toimintaa jatkaa myös ensi vuonna?

Kun näihin kysymyksiin pystyy vastaamaan kyllä, vastuullisuus näyttää yleensä uskottavalta myös ulospäin. Tällöin se tukee sekä yritysvastuuta että vastuullisuusviestintää ilman, että vaikutelma jää päälleliimatuksi.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko pieni yritys tehdä vastuullisuustyötä ilman erillistä vastuullisuusstrategiaa?

Voi. Monelle pienelle yritykselle toimivin tapa on aloittaa yhdestä selkeästä vastuullisuusteosta, joka on helppo toteuttaa ja dokumentoida. Strategiaa voi täydentää myöhemmin, kun käytännön tekemisestä kertyy kokemusta.

Onko kulttuurin tukeminen oikea vastuullisuusteko yritykselle?

Usein on, jos yritys haluaa vahvistaa sosiaalista vastuuta, paikallista vaikuttavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Kulttuurin tukeminen on erityisen toimiva valinta silloin, kun halutaan yhdistää yhteiskuntavastuu ja konkreettiset arjen teot.

Miten vastuullisuusteko pidetään riittävän yksinkertaisena?

Rajaamalla tavoite, nimeämällä vastuuhenkilö ja valitsemalla yksi päämuoto kerrallaan. Esimerkiksi pelkkä kulttuuripalveluiden osto tai henkilöstön kulttuurietu voi olla jo riittävän hyvä alku.

Voiko kulttuuriteon liittää vastuullisuusraporttiin?

Kyllä, jos teko on toteutettu suunnitelmallisesti ja se pystytään kuvaamaan selkeästi. Raportointitapa riippuu organisaation käytännöistä, joten yksityiskohdat kannattaa tarkistaa omalta asiantuntijalta.

Mistä yritys saa apua sopivan kulttuurikumppanin löytämiseen?

Apua voi hakea yrityksille suunnatulta sivulta, Kumppanuuspankista tai ottamalla yhteyttä suoraan. Näin sopiva kulttuuritoimija löytyy helpommin ilman pitkää omaa kartoitustyötä.

Yhteenveto

Yritykselle, jolla ei ole omaa vastuullisuustiimiä, paras vastuullisuusteko on sellainen, joka on kevyt käynnistää mutta vahva vaikutukseltaan. Kulttuurin tukeminen on tähän toimiva ratkaisu, koska se yhdistää sosiaalisen vastuun, paikallisen vaikuttavuuden, henkilöstön kokemuksen ja uskottavan vastuullisuusviestinnän. Teko voi olla kulttuuripalvelun ostaminen, henkilöstön kulttuurietu, taidehankinta, lahjoitus tai useamman keinon yhdistelmä.

Jos tavoitteena on tehdä kulttuurin tukemisesta näkyvä ja todennettava osa vastuullisuustyötä, kannattaa tutustua 1 % Kulttuurille -sertifikaattiin tai ottaa yhteyttä sivun yhteydenoton kautta. Selkeä malli helpottaa aloittamista myös silloin, kun omaa vastuullisuustiimiä ei ole.

Jaa

Samankaltaiset artikkelit